Alussa oli suo, kuokka ja Jussi. Näin alkaa lempikirjani Täällä Pohjantähden alla. Matkalla näkee, jotakin mitä kotona ei huomaa. Aluksi on vain uusi ympäristö, mutta pian jo luonto näyttää kyntensä. On ehkä koti-ikävä. Ehkä kokee iljetystä kotimaan arkea kohtaan tai sitten uudet tavat vieraassa kulttuurissa ihmetyttävät. Tosiasia on, että kulttuurit ovat ainutlaatuisia. Suomi on koulutusihme. Suoraan metsistä ja torpparien arjesta yliopistoihin yhden sukupolven siirtymällä. Se ei edes ole ainut asia missä olen liiankin suomalainen Linkkiä: Lauri Tähkä; Minun Suomeni
Kommentit
Lähetä kommentti