Makke matkustaa ja soittaa

aamukavilla Välimeren rannalla Kuluvalla viikolla opiskelimme kohdetietoutta esittelemällä kukin kaksi kohdetta. Näin saimme käsityksen 24 kohteesta, sekä ymmärryksen siitä miten merkityksellistä valmisteleva työ kohteessa on. Kouluttajanamme toimi Aurinkomatkojen kohdepäällikkö Lotta Logje. Rasekolla tehdyt lukuisat Powerpoint -työt näyttivät näin samalla merkityksensä. Toinen viikon kohokohdista oli se, että pääsin jälleen pisteen lähemmäs valmistumista saamalla hyvän arvioinnin ensimmäisestä retkiopastuksestani Parqui De La Paloman lintupuistossa.          

Suuri intohimoni on musiikin kuuntelu. Olisin halukas kuuntelemaan niin uutta kuin vanhaa musiikkia vaikka aivan alati. Klassinen tai polaari -kaikki mitä korvat kuulee. Suoratoistopalvelimet ovat minulle satujen ihmeitä. Viime vuonna kuuntelin musiikkia Youtubesta, mutta Spotifystä kuuntelin 13 597 kappaletta (spotify kappale tosin on kappale jota on kuunneltu yli 30s).        Pian täytän 36 vuotta ja tiedän iän jo karttuvan. Haluaisin jakaa musiikillisen kasvuni jokseenkin kuvaavasti. Jätin pois klassisen musiikin ja jazzin käytännöllisesti siitä syystä, että lista pysyisi yhtenäisenä ja siksi, että en halunnut ottaa mukaan vain yksittäisiä osia teoksista. Teokset taas ovat usein useamman tunnin pituisia. Olen valinnut musiikilliseksi tieksi kaiken kuuntelun. Todennäköisesti hiekan tiimalasissa valuttua hieman enemmän on jossakin kohtaa syytä tarkemmin valita mihin kuuntelukokemukseen aikaa käyttää. Tässä linkki mun pään sisään viimeisen 36 vuoden ajalta. :D https://open.spotify.

Miekkakalaa Kirjasto Benaldemassa Ravintola Alternativo Täälllä tien päällä heräsi yksi ajatus vaan. Laitan tämmöisen biisin: Harry Connick JR; Trying To Matter Valmistauminen ensimmäiseen opasretkeen saattaa kuvien  perusteella näyttää ihanteelliselta. Tosiasiassa opeteltavaa riiittää ja asiaa muistettavaksi on paljon. Huh...

kesä 2018 Viime kesänä tapasin Ophélien. Hänen kanssaan yhdessä vietetty aika sai minut ajattelemaan ulkomailla asumisesta uudella tavalla. Hän luotti minuun ja kykyihini. Lisäksi hän oli sitä mieltä, että kykenisimme voittamaan etäisyyden tuoman hankaluuden. Hän on paljon minua kansainvälisempi ranskatar, joka oli asunut Pariisissakin liki 10 vuotta. Puhuimme päivittäin puhelimessa vaikkemme nähneet usein. Lopulta totesimme ettemme voi odottaa pidempään.             Ophélie on muiden asioiden ohella rokkari, joka uudisti myös minun käsitykseni rokkenrollista. Muistan varmasti pysyvästi miten hän sanoi, että älä luule tietäväsi asioista aina paremmin kuin muut. Tässä linkki hänen exänsä bändin pääsiäiseenkin erinomaisesti sopivan levyn päätösraitaan:  W.A.S.P. - Golgatha

Alussa oli suo, kuokka ja Jussi. Näin alkaa lempikirjani Täällä Pohjantähden alla. Matkalla näkee, jotakin mitä kotona ei huomaa. Aluksi on vain uusi ympäristö, mutta pian jo luonto näyttää kyntensä. On ehkä koti-ikävä. Ehkä kokee iljetystä kotimaan arkea kohtaan tai sitten uudet tavat vieraassa kulttuurissa ihmetyttävät.         Tosiasia on, että kulttuurit ovat ainutlaatuisia. Suomi on koulutusihme. Suoraan metsistä ja torpparien arjesta yliopistoihin yhden sukupolven siirtymällä. Se ei edes ole ainut asia missä olen liiankin suomalainen Linkkiä:  Lauri Tähkä; Minun Suomeni

Oli mukavaa käydä kävelyllä... Hyvin nukuttu yö takana ja päivän läksyt tehtynä. Kaunis paikka tää Fuengirolan aallonmurtaja. Täällä oli aaltoja muutama päivä sitten ja paikka oli täynnä surfareita. Myös luokkakaverini Atte on kova surfaamaan. Mikä hauskinta on hän hyvä tekemään hienoja voltteja ja hällä on hyvät ländit. Ne kun on aina vaikeita saada hypyssä hallintaan. Itse hänen ikäisenä tein kyllä voltit hiekkarannan sijasta vaikkapa muurin yli soralle kovin korkealta :D wink,wink... Tän biisin oon kuullu satoja kertoja ku treenasin hyppyjä, mut kelpaa se noin vertauksellisestikin: Madonna; Jump

Meillä on upee luokka!   Meitä on 14 erilaista ja mahtavaa persoonaa. Hyvä, hyvä :D Opiskelumme on työntäyteistä, mutta todellakin hyvin antoisaa. Olemme tärkeiden ja hyvien asioiden äärellä! "It's a new dawn It's a new day It's a new life It's a new life for me And I'm feeling good" Michael Bublé; Feeling Good

Oivallinen ilta! Kävin illallistamassa intialaisessa Nameste Fusion -ravintolassa. Kuningas rapuja, kanaa, intialaisia maustettuja makkaroita ja ranskalaisia. Lisäksi intialainen papadum -leipä kastikkeineen. Oppaana saa usein hyvää kohtelua ja tämä on seikka, joka auttaa myös taloudellisesti opasta kohteessa. Majoituksesta ei tarvitse maksaa. Myös ruoka ja juoma on usein edullisempaa oppaalle ainakin yhteistyöhotelleissa. Kotimatka sujui joutuisasti ja raukeasti täyden mahan kanssa... Siitä juolahtikin mieleeni:  Mun läheinen ystävätär Ophélie täytti tänään vuosia. Pian ollaan molemmat 36 vuotiaita. Kirjoiteltiin pitkästä aikaa toisillemme vähän enemmän..."  I Get Along Without You Very Well " (Sinatra)

Vaikka olemme olleet kohteessa vasta kaksi ja puoli viikkoa alkaa arki rutinoitua ja tavatkin hahmottua. Kestää toki pitkään mikäli haluaa oppia puhumaan espanjaa taikka keksiä jotain enemmän espanjalaisesta tapakulttuurista. Hymyllä ja hyväntahtoisella aitoudella pääsee kuitenkin jo pitkälle. Myös siihen kannattaa kuitenkin varautua, ettei espanjassa aina tiedetä Suomesta kovinkaan paljoa. Joskus olemme hyvässä mielessä mukavaa metsäkansaa. Historiamme on heistä lyhyt ja ytimekäs. Eräs opettajani Turussa sanoi joskus, että juna lähti jo laiturilta, mutta hän on väärässä. Viimeiseen junaan ehtii aina! Last Train Home

Pohjan poika Uusi kulttuuri on kohtauspaikka ja on nostanut ajatuksia pintaan. Paljon on tullut mietittyä sitä miten tähän on tultu. Keskeisenä voimavarana kaikessa kuitenkin kulkee musiikki ja toivo tulevasta. Ei niin, ettenkö olisi hyvinkin iloinen tilanteeseen juuri toivomassani koulussa, toivomallani alalla. Paljon kasvuuni on vaikuttanut mahdollisuus harrastaa musiikkia aivan pienestä lapsesta lähtien. Kun vähän alle seitsemän vuotiaana opettelin kattiloihin rummutusta sain täysikokoisen rumpusetin. Sitä sitten soittelin yli 20 vuotiaaksi, jolloin toteutui toiveeni päästä bändiin laulusolistiksi. Ihmekkös tuo jos korvat soi, sillä sain myös studio kaiuttimet, joiden päälle halutessani sain komppeja opetella. Harvoin tuli tulppia korviin laitettua, mutta jostainhan on oppirahat otettava ja kannukset hankittava. Runo ajatuksistani-  The Calling; Things Will Go My Way

Nyt alkaa olla H -hetki käsillä! Istun parvekkeella sunnuntai-aamupäivällä kirjoittaen CV-tä ja nauttien kahvia.

Makeaa! Malagan Hard Rock Cafessa tunsi olevansa melkein itsekin strara. Palvelu pelasi ja pienet hauskat vitsit saivat tunnelman virittymään; "Tämä täytyy kyllä maksaa" ja "pääset yläkertaan terassille kahville jonottamatta, kunhan juot kahvisi tiskillä" olivat hauska lisä oikein kerrottuna paikkaa tuntemattomalle vieraalle! TopTen

Lähdin päiväksi Malagaan. Nyt harhailen täällä helteessä. Hieno on kyllä kaupunki! Edit: lisää asiaa kun olen perillä hotellilla. Jari Sillanpää; ”Nyt tai ei koskaan, menen aurinkoon. Lipun lunastin ja lennän etelään, lennän etelään. Tarpeekseni saanut oon synkästä ja lennän etelään, lennän etelään. Meen Malagaan, tai mihin vaan. Elämän kevääseen, elämän kevääseen.” Tästä biisiä:  Malagaan  

Hip hei! Nyt mulla on oma opasunivormu ekaa kertaa päällä! Lisäksi sain tänään jälleen yhden näyttöpojon tervetuliaisinfon esittämisestä luokalle yhdessä luokkakavereitteni Jennin ja Lauran kanssa. Nyt alkaa viikonloppu... Mitähän sitä sitten keksisi ;)

Toinen retkipäivä suuntautui Välimeren rannoille upeisiin maisemiin. Kuvassa olemme koulupäivän päätteeksi porukalla yhdessä rantaravintoloista. Olimme Marbellan Cala de mijasksessa. Takana oikealla on mukana myös kurssimme opettaja Tiina. Vasemmalta edestä myötäpäivään mukana oli Laura, Atte, Jenni, Aleksa, Ansku, (opettaja Tiina), Tarja ja Pinja.

Tänään oli retkipäivä. Tutustuimme Parke de la Palomaan, eli paikalliseen lintupuistoon. :) Tehtävämme on oppia tarvittava tieto, jotta voimme esitellä sen vierailijoille jo lähiviikkoina. Retken jälkeen kävimme kahden koulukaverini, Aleksan ja Anskun kanssa illallisella! :)

Olemme puhuneet työskentelystä ulkomailla ja tahti on ollut tiukka. Tehtävää on paljon, mutta niin on opittavaakin. Kahdessa kuukaudessa olisi oltava valmis työskentelyyn ulkomailla itsenäisesti. Työkohteissa ollaan usein kerralla puolivuotta, jonka jälkeen siirrytään uuteen kohteeseen. Päivät ovat pitkiä, jopa ympäripyöreitä. Tänään sain ensimmäisen näytön hyväksytysti suoritettua. Tästä tahti vaan kiihtyy. Aloitamme päiväohjelman aamu yhdeksältä, jonka katkaisee siesta, jolloin tehdään läksyjä/kierrellään kaupungilla. Siestan jälkeen opiskelu jatkuu usein klo 20.00 asti. Aidoissa työtilanteissa saattaa olla vieraitten vastaanottamista vielä myöhään yöllä, mikäli lennot kohteeseen ovat yölentoja. Nyt kun olemme opiskelleet viikon alan jo oppia ulkomaan oppaan työskentelyn todellisuutta. Työ on kutkuttava yhdistelmä eksotiikkaa, pitkiä päiviä, sekä mukavia kolleegoja.

Vielä yksi lainattu runo. Se on poppia; Jon Bonjovin hyvä duuni. Kyseinen laulaja on lapsuuden sankarini. Jo 11 vuotiaana These Days levy sai minut haltioituneeksi ja silloin tiesin haluavani laulajaksi maailmalle. Se inspiroi ja sai minut ajattelemaan tulevaa. Linkin takaa löytyvä laulu sopii mitä mainioimmin matkaoppaalle, joka on valmis työskentelemään mitä vaihtuvimmissa ympäristöissä ja kulttuureissa. Kertsi on jälleen se mitä kyseinen gentleman saa odottamaan; Destination Anywhere: Bon Jovi; Destination Anywhere

Kevätlinnuille etelässä [J.H. Erkko. Kuplia.] Täält' etelästä sinne pohjolaan Jo kevätlinnut lentää laulamaan. On sydän heillä Suomen lapsillen Niin hellä, lämmin – kyllä tunnen sen. Olette, linnut, täynnä lauluja, Suloa, rakkautta, sointuja Ja keväthenkeä – ne kaikki, ne Myös lahjoittakaa Suomen lapsille. Ja lasten joukosta hän etsikää, Jok' uskollinen on ja ymmärtää. Hänelle tiukuttakaa erikseen Mun sydämeni laulut sydämeen. Oskar Merikanto sävelsi J.H. Erkkon runon opintomatkallaan Välimeren rannoilla kotimaalleen. Laulu on kaunis esimerkki kansallisemmasta ja koruttomammasta ilmaisusta hänen ikätoveriin Jean Sibeliukseen nähden. Tässä linkki Jorma Hynnisen tulkintaan kyseisestä laulusta: https://www.youtube.com/watch?v=L6JeG0mMpyo  

Vieressä mainittuja retkiä opastamme jo parin viikon sisällä. Ne ovat samalla näyttöjä liittyen opiskeluumme. Tutustumme niihin yhdessä koko luokan kesken oppaana toimivan opettajan kanssa. Tervetuloa kanssamme retkelle lämpimään Espanjan Fuengirolaan!

Enkun tunti oli mielenkiintoinen! Harjoittelimme matkailusanastoa kotikielenään englantia puhuvan opettajamme Peterin kanssa. Freelancerina englantia opettava Peter oli paitsi matkailua pitkään työkseen tehnyt, niin myös koulutukseltaan klassinen näyttelijä. Näyttämötaidetta hän oli opiskellut Lontoossa. Keskityimmekin tunnilla paljon käytännön harjoitteisiin, artikulaatioon ja puheen tuottamiseen. Teimme lämmittelyharjoitteita ja opettelimme itseilmaisua saadaksemme varmuutta tuleviin työhaasstatteluihin. Peter halusi valmistaa meitä teatteristakin tutuilla metodeilla saavuttamaan lisää itseluottamusta ja luontevuutta. Toki opettelimme myös sanastoa ja virkkeitä. Niistä mielenkiintoisin, jota hän lainasi, saattoi kuitenkin olla seuraava: "All the World's a stage, and all the men and women only players... and one man in his time plays many parts, his acts being seven ages" -W. Shakespeare

Day Two! Opiskelu on taas kivaa. Siitä on aikaa kun odotti innolla seuraavaa päivää. Hieman jännittäen mitä on tulossa. Kärpäslasieni takaa hieman vielä ulkopuolelta katson kurkottavani matkaoppaiden heimoon. Missä se on? Missä on heimoni?

Hoi! Pian, pian... nyt on aika käydä toimeen ja lähteä vuorollani maailmalle! Näin alkaa tarinani Espanjan Aurinkorannikon matkaopaskoulussa Fuengirolassa. Onko tämä nyt se uusi suunta elämälle, josta jo olen puhunut vuodet läpeensä? Se makusuola, joka on puuttunut. Se virvatuli, joka ei sitten jätä kummittelemasta. Se, joka minut vie ympäri ennen rauhoittumistaan ja antaa keinot soida? Seuraavat 2 kk ovat hyvässä lykyssä vastauksia edeltäviin kysymyksiin...