kesä 2018 Viime kesänä tapasin Ophélien. Hänen kanssaan yhdessä vietetty aika sai minut ajattelemaan ulkomailla asumisesta uudella tavalla. Hän luotti minuun ja kykyihini. Lisäksi hän oli sitä mieltä, että kykenisimme voittamaan etäisyyden tuoman hankaluuden. Hän on paljon minua kansainvälisempi ranskatar, joka oli asunut Pariisissakin liki 10 vuotta. Puhuimme päivittäin puhelimessa vaikkemme nähneet usein. Lopulta totesimme ettemme voi odottaa pidempään. Ophélie on muiden asioiden ohella rokkari, joka uudisti myös minun käsitykseni rokkenrollista. Muistan varmasti pysyvästi miten hän sanoi, että älä luule tietäväsi asioista aina paremmin kuin muut. Tässä linkki hänen exänsä bändin pääsiäiseenkin erinomaisesti sopivan levyn päätösraitaan: W.A.S.P. - Golgatha
Kohta on 2 kk kulunut. Huomenna on loppukoe edessä... tässä samassa kohtaa otin valokuvan retken alussa. Paljon on tapahtunut. Ulkonäkökin on muuttunut, mutta ennen kaikkea koen nyt voivani rauhallisesti ja hyvin. #onnenavaimiaetsimässä
Perjantaina olimme espanjan opettajamme Marian kanssa Malagassa ja kävimme mm. tutustumassa Malagan lentokenttään. On tosi kiinnostavaa opiskella ruotsia ja espanjaa. Harmi vain kun ei lukiossa sitä vielä hiffannut :D Viikonloppukin meni joutuisasti. Lauantaina minulla oli heti aikaisin aamulla retkinäyttö Cala De Mijasissa. Retki kulki kuvan kauniissa maisemissa Välimeren rannalla. Illalla kävin tutustumassa paikallisiin monikansallisuusjuhlaan Ferioihin. Juhla muistuttaa hieman meidän suomalaista Taiteiden yötä, mutta juhlinta kestää siellä noin viikon.
Kommentit
Lähetä kommentti